Esittely: Joonas Kiviranta
Olen 30-vuotias tamperelainen diplomi-insinööri, ilmakehätieteen lisensiaatti, ja paluumuuttaja. Olen viettänyt yhteensä yli 10 vuotta USA:ssa, Saksassa, ja Ruotsissa, ja uskonkin tästä kansainvälisestä kokemuksesta olevan hyötyä myös kunnallisessa päätöksenteossa, sillä olen saanut nähdä monenlaisia kaupunkeja ja ratkaisumalleja.
Perussuomalaiset valikoitui puolueekseni monesta syystä. Kannatan yksilönvapauksia, yhdistäen niin liberaaleja kuin konservatiivisiakin näkökantoja, ja vaikka ensi-istumalta ei siltä voisi vaikuttaa, parhaiten klassista vapausaatetta pystyy nykyään edistämään juuri Perussuomalaisissa. Tärkeimpiä aspekteja minulle on sananvapauden kulttuuri, joka elää puolueessa vahvana. Tällöin asioista saa keskustella kiihkotta ja vailla leimaamisen pelkoa, jolloin pääsemme yhdessä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Maltillinen ja keskusteleva, sekä ratkaisukeskeinen olisivatkin hyviä sanoja kuvaamaan politiikan tekemisen filosofiaani. Kompromisseja on pakko jokatapauksessa tehdä, enkä masennu suurempienkaan haasteiden edessä, vaan pyrin etsimään win-win ratkaisuja.
Koska koin, että kansainvälisen taustani ja tekniikan alan koulutukseni vuoksi minulla voisi olla jotain aidosti uutta näkökulmaa tarjota Tampereen poliittiseen päätöksentekoon, hakeuduin ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Tarjoan mielelläni osaamistani yhteiseen käyttöön entistä paremman Tampereen kehittämiseksi.
Pääteemani:
- Kunnan ydintehtäviin keskittyminen
Tampereen kaupunki on tehnyt jo vuosikausia alijäämäisiä budjetteja, ja lievän positiivisen kehityksen tappoi korona. Nyt on korkea aika keskittyä kaupungin ydintehtäviin, siis esimerkiksi infraan, liikuntapalveluihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon, tai vanhainhoitoon, ja karsia toissijaisista kohteista, kuten kaupungin laitosten ruokalistojen mikromanagerauksesta, päästökompensaatioiden ostamisesta, tai ylimitoitetuista julkisista investoinneista. Investointeja toki kannattaa edelleenkin tehdä, mutta täytyy priorisoida. Yritysmaailmasta tutun lean-, ja jatkuvan parannuksen filosofian tuominen kaupungin tekemiseen auttaisi luomaan säästöjä. Leanissä olennaista ei ole tietyt ratkaisut, vaan juuri jatkuvan parannuksen filosofia, mikä ajan myötä tuottaa tuloksia. Velkakierre ja jatkuvat veronkorotukset ovat omiaan tukahduttamaan kaupungin tulevaisuudennäkymiä ja kaupunkilaisten luovuutta. Kaupungin tehtävä ei ole kertoa kaupunkilaisille miten elää, tai julkisen vallan kautta päättää mihin heidän rahansa pitää käyttää, vaan luoda raamit sille, että jokainen sen asukas saa hyvät edellytykset ja maksimaalisen vapauden toteuttaa omaa elämäänsä kuten parhaaksi katsoo ja luoda oman menestystarinansa.
- Luova ongelmanratkaisu – seis keinotekoiselle vastakkainasettelulle
Liian usein näkee tilanteita, missä poliitikot nostavat kätensä pystyyn ja toteavat, ettei ongelmaa pysty ratkaisemaan, tai ettei useita eri näkökantoja pysty sovittamaan yhteen. Maailma on tietenkin monimutkainen, muttei niin monimutkainen, ettei sen haasteita pystyisi ratkomaan pala kerrallaan. Esimerkiksi liikenteessä autoilun, ja julkisen liikenteen tai pyöräilyn vastakkainasettelu on täysin turhaa. Kaupungin tavoitteena ei pidä olla autoilun hankaloittaminen, vaan liikenteen sujuvoittaminen, ja moni meistä käyttääkin montaa eri liikennemuotoa. Voimme hyvin panostaa esimerkiksi pyöräteiden risteysten turvallisuuteen rankaisematta muita liikenteen käyttäjiä. Toinen esimerkki: laitosten ruokaloiden hiilijalanjälkeen ei vaikuta vain syöty ruoka, vaan myös hävikki. Sen sijaan, että kaupunginvaltuusto päättäisi kabineteissaan lautasen sisällöstä, voimme luottaa esimerkiksi koululaisiin ja antaa heille vaikutusvaltaa muodostaa mieleinen ruokalista. Tällöin tulee varmistetuksi, että ruoat maistuvat, jolloin hävikki minimoidaan ja saavutetaan sekä suurempi asiakastyytyväisyys, että parempi ympäristövaikutus. Ja vielä yksi esimerkki: monelle suomen kieltä opiskelevalle opetuksen aika, tai taitotaso ovat vääriä. Panostamalla laadukkaampaan kielikoulutukseen tarjoamme maahamme tulleelle avaimen integraatioon suomalaiseen yhteiskuntaan ja silloin on myös lupa vaatia kielen osaamista. Kaupunki säästää tulkkauskuluissa, ja kielitaidon suomat mahdollisuudet edistävät integroitumista ympäröivään yhteiskuntaan, luoden edellytykset työn löytämiselle, ja siten oman elämänsä herraksi pääsemiseksi: win-win!
- Lisää älyä kaupunkiin
Tampereen kaupungilla on kehityshanke ”Smart Tampere”, jonka puitteissa on mahdollista edistää erinäisiä teknologiaan liittyviä projekteja. Teknologian pointti ei tietenkään ole teknologia itse, vaan se, että oikein käytettynä sillä voidaan luoda entistä sujuvampi Tampere sen asukkaille. Voitte luottaa, että tekniikan alan ammattilainen osaa erottaa mikä on ”pöhinää”, ja mikä on oikeasti toimiva ratkaisu. Esimerkiksi kaupungin katujen roskaisuusongelman voisi ratkaista roskakoreilla mitkä ilmoittavat kun ne alkavat täyttyä, kaupungin viihtyvyyttä voisi parantaa ja samalla alentaa sen ympäristövaikutusta satsaamalla puurakentamiseen, ja kaupungin menoja ja valosaastetta voisi vähentää älykkäämmällä valaistuksella. Kaupungin pitäisi myös hyödyntää paremmin sovellustaan, koska sillä voisi lisätä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia. Sovelluksen pitäisi olla jokaiselle kaupunkilaiselle itsestäänselvyys, ja sen avulla voisi esimerkiksi ohjata nuorisoa oikeiden palveluiden äärelle, ja osallistaa kaupunkilaisia nykyistä selkeästi aktiivisemmin päätöksentekoon äänestysten muodossa. Tampere voi myös hyvinkin olla tulevaisuuden liikkumisen edelläkävijä, kun sovelluspohjaiset liikkumispalvelut lasten harrastuksiin, itseohjautuvat bussit, tai sähkölentokoneet tekevät tuloaan: ollaan niille avoimia. Sytytimme ensimmäisinä Pohjoismaissa hehkulampun ja Tampereella on jo valtavasti teknologiaosaamista vahvan teknillisen yliopiston myötä, joten otetaan se täysimääräisesti käyttöön.
